sanoa omaa mielipidettä jne jne.

Kuulostaa kaiketi monesta meistä kovinkin tutulta?

Nämä kaikki pelot ovat vapaan elämän lukkoja, ja niiden voima voimistuu, mitä useammin ajattelemme noita tilanteita.

Moni kantaa mukanaan jo lapsuudessa saatuja pelkoja, ja niistä ehkä tarttuvin on tuo näkymättömyyden pelko…ja siitä seuraa tietenkin se, että sitä yrittää aina jollakin tavalla olla avuksi, jotta saisi sitä huomiota. On myös toisenlaista huomion hakua, joka voi mennä ihan äärimmäisen ikäviin tekoihin.

Huomio kuitenkin on näissä tapauksissa sitä hyväksytyksi tulemista…ja rinki on valmis…on niin kovin vaikeaa sanoa, ei. Minä teen, minä tulen, minä hoidan…minäminäminä….oman minän tahto on epäselvää ja hukassa. Kiltti lapsi ajattelee, että loukkaa muita ellei vastaa pyyntöihin myöntävästi.

Oman minän tahtotila on epäselvä.

Kuka loppujen lopuksi on se, joka tahtoo?

Kiltti tyttö, kiltti poika…läpi koko elämän, kokeilematta miltä tuntuu kerrankin jättää tekemättä jokin asia, tai olla eri mieltä, sanoa reilusti oma mielipiteensä. Voi sentään, sillä se on kuitenkin meidän kaikkien oikeus. Vaatii rohkeutta ja vahvuutta sanoa ei, ja hyväksyä syyttelemättä itsensä.

Tänään uskallan pyytää sinua miettimään edes yhtä tilannetta, jossa olet se “liian kiltti” -suorittaja, ja miten voisit kokeilla ja muuttaa tuota tilannetta, jossa selkeästi toimit omaa tahtoasi vastaan.

Ole rohkea!

Kun kerran pääset maistamaan oman tahdon voimauttavaa tunnetta, kenties siitä tuleekin jatkumo ja päiviiisi virtaa uudenlaista oman tahdon energiaa.

Uskalla olla sinä!