haastekampanja
Minä, rakas pieni
Tällä viikolla lähdemme käänteiselle matkalle. Palaamme eri ikäkausien avulla elämämme yksittäisiin ja käänteentekeviin tai syvästi liikuttaneisiin hetkiin/tilanteisiin.
Tarkastelemme itseämme 3-5 eri kertaa, eri vuosina. Aloitamme pienimmästä iästä jonka muistamme jollakin tapaa koskettaneen meitä, olipa se sitten hyvä tai hieman huonompi muisto/tapahtuma.
Valitse itsestäsi siis tuo 3-5 valokuvaa, jokaiselle eri kirjoitussessiolle omansa. Riittää myös yksi kuva, jos se on ollut erityisen tapahtumarikas tai koko elämää mullistava. Katsele ja tunnustele kuvassa olevaa energiaa ja heittäydy muistojen pariin.
Sinä kyllä pystyt siihen.
Kuvien avulla pääset helpommin sisään siihen energiaan, joka on kaiken aikaa meissä, se ei ole kadonnut, eikä katoa.
Kirjoita niin kuin olisit se kolmas osapuoli. Näe itsesi pienenä tyttönä/poikana ja muistele miltä sinusta tuntui? Mitä sinulla on ylläsi ja ketkä ovat perheenjäseniäsi ja minkälaisessa perheessä asustit?
Mieti jokaisen kuvan aikana seuraavia kysymyksiä ja vastaa niihin rehellisesti kirjoittamalla vastauksetkin paperille.
Mikä tunnetila sinulle tulee heti päällimmäisenä kuvasta mieleen
Mihin tuo on vaikuttanut positiivisesti
Kuinka tiiviisti tuo on sinussa mukana tänä päivänä
Huomaatko vielä tänäkin päivänä toistavasi jossakin kohtaa asioita aivan samalla tavalla
Olitko yksin vai oliko sinulla muita sisaruksia
Mitä tuo aika sinulle tänä päivänä merkitsee
Mitä se antoi sinulle
Mitä sanoisit tänä päivänä tuolle lapselle
Miten ja mihin rohkaisisit/kannustaisit häntä
Saiko tuo lapsi elää oman unelman sisällä, jos, niin miten, jollei niin miksi ei
Tekisitkö jotakin toisin tai toivoisitko jonkun muun tekevän jonkin asian toisin
Minkä asian toivoisit tekemättömäksi
Minkälaisena kuvittelit itsesi isona
Näin voit esim. aloittaa:
Voi sinua pikkuinen tyttö, miten rohkea olitkaan kun selvitit…
Minä arvostan ja tuen sinua kaikessa, sillä sinun ….
Jokainen vanhempi toivoisi juuri tuonlaista poikaa, sillä…
Juuri nyt toivoisin että voisin pyyhkiä surusi pois, sillä tiedätkö…
Silloin kun eniten pelkäsit, muistatko miten rohkea lopulta olitkaan kun…
Se asia, mistä olet monta vuotta kantanut pahaa mieltä ja syytellyt itseäsi on aivan turhaa, sinä olet aina toiminut juuri sen hetkisen parhaan tietämyksesi mukaan ja siksikin haluan…
Se mitä sinulle tehtiin ei ehkä ollut aivan oikein ja saattoi pitkän aikaa painaa pientä sydäntäsi, mutta nyt viimeistään voit laskea siitä irti, sillä…
Kaikki on hyvin, mikään ei…
Sinä, pieni tyttö/poika.
Muistatko oliko elämäsi ihmettelyä ja ihastelua?
Vai oliko kenties päällimmäisenä jokin huoli?
Kuinka sinä tänä päivänä tukisit tuota pientä ihmistä, joka on aloittanut matkansa lapsuudesta aikuisuuteen? Mitä sanoisit hänelle? Miten rohkaisisit häntä, missä pyytäisit tiukasti olemaan omaa mieltä? Ja minkä asian/asiat pyytäisit häntä laskemaan jo irti?